Torstai 26.11

Tänään kohteena on vanha kunnostettava liiketila/kauppa. Tänään tällä on töissä koko porukka ja Luis (tai miten se nyt kirjoitetaankaan) joka on kanssa harjoittelija. Hän kuulemma tekee töitä yleensä aina torstaisin Nickin firmassa. Jokatapauksessa, kiinteistön omistaja haluaa kunnostaa vanhan liiketilan ja ruveta myymään siellä käytettyjä autoja. Minun ensimmäinen homma on repiä vanhoja kaapeleita irti katosta ja seinustalta ulkona sijaitsevasta pimeästä huoneesta. Huoneen katto on asbestia ja sen yläpuolella välikatossa horrostaa lukuisia perhosia. Näyttävät vähän nokkosperhosilta mutta eivät taida olla, ovat vähän erinäköisiä. Lisäksi huone on täynnä hämähäkinseittiä ja se taitaa olla palanut taannoin. Kaapelinkuoret ovat sulaneet monesta kohtaa. Kerään romua pois huoneesta ja sillä siisti. Sitten päätilojen puolella poraan reikiä kattoon ja avustan muita.

Perjantai 28.11

Tänään on viimeinen työpäivä. David hakee minut aamulla ja menemme työpisteelle. Nick ja Noelkin saapuvat ajallaan. Asennan yhden pistorasian kaappiin jonne edellisellä kerralla vedin kaapelin. Autan muita erilaisissa hommissa. Lounastauolla oli tarkoitus mennä pubiin lounaalle mutta pubin keittiö on suljettu. Pelaamme neljä matsia biljardia ja häviän 3 :D. Menemme kaupan kautta takaisin työpisteelle. Työpisteellä syömme kaupasta ostamamme lounaan ja homma jatkuu. Noel lähtee toiselle työmaalle. Katkon katosta vanhoja rautalankoja joilla oli kiinnitetty jotakin aiemmin. Päivän päätteeksi Dave sanoo nice to meet you ja kättelemme. Hän poistuu paikalta. Nickin kanssa menemme sähkötarvike tukkuun. Hän ostaa jotakin tarvikkeita ja minulle 2 työkalua matkamuistoksi. Menen salille ja sieltä bussipysäkille. Bussiaikataulut ovat jostain syystä sekaisin ja joudun soittamaan Martynin hakemaan. Kotona pakkaan tavarani ja valmistaudun huomiseen.

Lauantai 22.11

Tänään oli tarkoitus mennä käymään Lontoossa. Martyn ja June veivät minut St. Albansin juna-asemalle. Ostin päivälipun Lontooseen ja takaisin. Lipulla pystyi myös menemään metrossa alueilla 1 ja 2 (Lontoon keskusta pääosin). Saavuin St. Pancrasin juna-asemalle joka oli ihan King's Crossin juna-aseman vieressä. Sieltä menin metrolla Tower of Londonille. Kävelin aluella ja otin kuvia. Sen jälkeen menin Green Parkille joka oli puisto alue. Kävelin sen läpi ja kävin Buckinham Palacen vieressä. Otin kuvia. Menin parlamenttitalolle ja sieltä Subwaylle syömään. Sitten lähdin takaisin kotiin.

Tiistai 18.11

Nick haki minut tuttuun tapaan. Menin Daven kanssa hommiin sinne missä oli niitä putkimiehiä silloin viimeksi. Tänään pölysi ja kovaa! Iskuporakoneella kaiversimme betoniseinää uppoasennusta varten keittiössä. Pölyä ja kiviä oli jokapaikassa silmistä lähtien. Nick antoi minulle aikasemmin suojan kipeää sormeani varten mutta se oli tiellä joten pistin taskuun. Puolilta päivin kävimme hakemassa ruokaa subwaysta ja söimme työmaalla. Vähän lisää vielä pölistelin ja sitten menin Noelin työmaalle erääseen miljonäärikartanoon. Talon eronnut emäntä oli saanut yli kymmen miljoonan perinnön ja sen näköinen oli talo ja pihakin. Maksoi kuulemma 3,5 miljoonaa puntaa Nick oli kertonut minulle aiemmin. Siellä taas hakattiin betonia ja taas tuli silmille ja rinnuksille sitä pölyä. Sieraimet oli sementissä ja aivastelinkin pariin otteeseen. Kaapelia vedimme lattian alle ja kattoon. Homma kun oli paketissa lähdimme kotia kohti. Sormi ei ole enää kovin kipeä; sitä voi jo vähän käyttää. Ei ole murtunut luulisin.

Maanantai 17.11

Tänään oli huono päivä. Nick vei minut työpaikalle jossa työskentelin Noelin kanssa. Siinä jonkin aikaa puuhailtuamme löin vasaralla sormeen ja kovaa. Meni heti violetiksi. Sain siinä sitte muutenki tunteellisen purkausen samaan syssyyn nii ei tullu mistään mitään. Vähä koitin vielä jotakin hommia tehä ja juttelin jotain Noelin kanssa. Työpäivä loppui vähän etuajassa työkyvyttömyyden takia. Noel vei minut salille ja sieltä menin kotiin.

Sunnuntai 16.11

Päivällä lähdimme Martynin istuttamaan puita läheiselle "pellolle". Oli aika kostea ilma mutta ei varsinaisesti satanut. Hän otti kotoaan kastanjan siemeniä ja jotain pistokkaita. Paikapäällä oli myös taimia mitä istuttaa. Maa oli erittäin kivistä ja sen vuoksi kuopan kaivaminen oli hankalaa. Vuorotellen kaivoimme kuoppia ja toinen laittoi taimen. Kun tuli valmista ja alkoi sadella niin lähdimme autolle. Illalla kävimme vielä Martynin ja Junen kanssa luonnontieteellisessä museossa mikä oli täynnä täytettyjä eläimiä. Siellä oli vaikka mitä elefantista tiikeriin ja myös pikkuötököitä. Hienoja eläimiä, oli vierailun arvoista.

Tiistai 11.11

Nick haki minut aamulla tuttuun tapaan. Olimme hiljaa melkein koko matkan. Hän näytti minulle uusia urakka kohteitaan paperilta. Saavuimme ison talon pihaan. Dave oli jo paikalla. Aukaisimme pihakeskuksen ja Dave sääti jotakin toista keskusboxia. Pihassa oli elektronisesti toimiva iso rautaportti. Siinä oli jotaki hämminkiä. Pihalla oli matalia lyhtypylväitä. yhteen piti vaihtaa lamppu. Sen jälkeen aloimme Daven kanssa (minä enimmäkseen katselin ja kuuntelin) testata silmukkaimpedanssia, suojajohtimen jatkuvuutta, vikavirta testejä yms. Ihan tuttuja juttuja mutta englantia kun puhutaan ja siellä ollaan nii on vähä haastavaa. Mittasimme monta testiä lampuilta. Lähtiessään Nick peruutti autolla yhteen lamppuun ja rikkoi sen yläosan. Menimme syömään breakfastia Daven kanssa. Nick tuli perästä myöhemmin joten tilasimme hänellekkin. Söin hedelmiä, kummallista leipää, muffinssia, pannukakkua, papuja, munia, ranskalaisia ja join mehua. Lähdimme taas uuteen työkohteeseen jossa porasimme reikiä ja vedimme kaapelia. Paikalla oli myös mahdollisesti Puolalalisia putkimiehiä. Toinen puhui sujuvaa englantia. Kun ne puhuivat omaa kieltään en ymmärtänyt sanoja mutta se toinen sanoi että saatana välillä. Ihan kuin olisi suomea puhunut. Talossa oli myös pari pikkukoiraa. Talon isäntä saapui jossakin vaiheessa. Hän kysyi että olenko ollut Englannissa ennen. Sanoin että viime keväänä. Dave sanoi hänelle että olin ollut katsomassa Charltonin matsia. Herätti keskustelua tuo Charlton- joukkue. Piti selitellä onko minun isä joukkueen fani :D. En edes tiedä onko hän Charltonin fani ja että missä se faniuden raja menee. Ei mitään vakavaa, mutta hauska tilanne se oli. Talon emäntä saapui jossain vaiheessa ja hän sanoi yläkerrassa niille mahdollisille puolalaisille että täällä on kaaos. Siellä oli kyllä lankut irti lattiasta yms. ja osa oli meidän jäljiltä. Pakkasimme kamat kun oli aikalailla valmista ja Nick heitti minut kaupalle josta ostin proteiinia. Sieltä menin bussilla takaisin kotia.

Taas maanatai, 10.11

Tänään sain hommaksi sisäasennusta. Vedimme Daven kanssa kaapelia erään omakotitalon keskukselta parin huoneen kautta pihalle. Eräässä huoneessa oli kani joka jyrsi kaapeleita ja oli kivasti tiellä aina vähän väliä. Onneksi kaapelit eivät olleet jännitteellisiä. Saatuamme kaapelin pihalle vedimme sen pihavajaan jonne oli tarkotus asentaa pari lamppua ja ryhmäkeskus. Asensin ulkovalon ja vedin kaapelit kytkimelle ja ryhmäkeskukselle ja toiselle lampulle. Siivosimme ja pienen vian korjattuamme lähdimme kotia/salille. Salilta kävelin läheiselle ostoskeskukselle, josta Martyn haki minut autollaan.

Lauantai 8.11

Eilen Olin taas siellä vanhuksen asunnossa. Tällä kertaa koestimme pistorasioita ym. Noelin kanssa. Taisin myös asentaa yhden valokytkimen. Päivä loppui hieman etuajassa koska saimme työn valmiiksi hyvissä ajoin. Noel vei minut kuntosalille ja treenin jälkeen palasin takaisin kotiin bussilla. Tälläkertaa osasin jäädä ulos oikeassa paikassa. June kertoi minulle mitä tarkoittaa englatilainen sanonta TGIF.

Tänään heräsin aika myöhään, siinä noin kymmenen jälkeen. Eilen oli sanottu että saa nukkua niin pitkään kun haluaa. Aamulla pelasin tietokonetta. Iltapäivällä kävin Martynin kanssa kahdella paikallisella kirpputorilla. Eivät olleet kyllä häppöisiä suomalaisiin kirpputoreihin verrattuna. Niissä oli jopa 50p sisäänpääsymaksu vaikkei mitään ostaisikaan. Hyvä puoli oli, että kaikki tuotto menee hyväntekeväisyyteen. En löytänyt mitään ostamisen arvoista. Palasimme takaisin kotiin. Illalla seitsemän aikaan oli ilotulitus Guy Fawks- päivän kunniaksi. Menin sinne koska Martyn oli hankkinut minulle lipun. Kuljimme jalkaisin koska alue oli aika lähellä Windmill Avenueta. Aluella oli yli 2000 ihmistä ja se muistutti hieman suomalaista festarialuetta. Suurin osa porukasta oli lapsiperheitä ja nuoria. Ilotulitus oli tosi hieno ja eritysen pitkä. Se oli paljon pitempi kuin mikään Suomessa näkemäni. Melkein rupesi jo kyllästyttämään. Mutta lopussa ammutut suuret paukut kruunasivat kokonaisuuden. Martyn saatti minut takaisin talolle. Loppuilta meni tietokoneen parissa.

Torstai 6.11

Tänään oli hyvin poikkeuksellinen päivä. Nick tuli taas yhdeksän aikaan hakemaan minut ja lähdimme ajelemaan kovassa ruuhkassa kohti jotain sähkötarvikemessuja. Ne kuulemma pidetään vuosittain ja Nick käy siellä joka vuosi. Noel oli myös tulossa. Dave ei halunnut tulla vaan halusi tehdä toitä. Matkalla juttelimme Suomesta ym. Päästyämme perille saimme heti ilmaista evästä. Sipsejä energiajuomaa ja suklaata. Tosi hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Nick ja Noel hakivat myös bacon rollseja (pekonia hampurilaisleivän välissä). Annoin oman kuponkini Noelille koska en syö pekonia. Talo oli täynnä erilaisia firmojen kojuja myymässä sähköasennustarvikkeita (porakoneita, testereitä, mittareita, ruuvimeisseleitä yms.). Hyvin tuttuja firmoja ihan suomessakin (esim. Makita myi porakoneita). Siellä sai myös ilmaista karkkia ja ilmaisen ruuvimeisselin, ilmaisen paidan ja lippiksen. Noel osti langattomasti ladattavan porakoneen (Nick maksoi sen). Hyvin pian sen jälkeen Nick toi minut takaisin kotiin. Perillä vietin aikaa Junen kanssa; näytin hänelle suomalaisia eläimiä netistä.

Keskiviikko 5.11

Tänään oli vähän kiireisempi päivä. Nick saapui hakemaan minua vähän myöhmmin. Päivän työmaa oli eräs vanhusten taloyhteisön rivitaloasunto. Siellä asui joku mummoshenkilö. Ketään ei ollut paikalla joten odottelimme Davidin saapumista. Oli aika viileä aamu. David saapui ja kävimme kyselemässä talkkarilta että miten toimitaan. Hän sanoi että sopikaa asiakkaan kanssa niin kauan kunnes hajotatte talon seinän, sen jälkeen se on hänen asiansa. Asiakkaan tytär saapuikin äitinsä kanssa paikalle pian ja pääsimme sisään taloon. Myös Noel saapui paikalle. Asettelimme lattialle rättejä joiden päällä kävely ei sotkisi Englannille niin tyypillistä kokolattiamattoa. Paikalle saapui myös putkimies Dean. Hän taisi olla sukua talon asukkaalle ja hän oli myös Nickin, Daven ja Noelin tuttu ilmeisesti. Vitsikkäältä kaverilta vaikutti. Hän hoki paljon jotakin He-Manista. Aloitin keittiöstä. Minun homma oli irrotella vanhaa laatoitusta seinästä ruuvimeisselillä ja vasaralla. Hyvin se sujuikin. Autoin myös pistorasioiden kanssa. Tulin ihan hyvin juttuun Noelin kanssa, hän oli muutaman vuoden minua vanhempi nuori mies. Keskipäivän aikaan Kävimme Noelin kanssa hakemassa taas ruokaa (ostin taas 2 kolmioleipää). Paluumatkalla hän teki äkkijarrutuksen edessä olevan autoilian takia ja kahvit roiskui syliin. Hän nauroi. Jossain vaiheessa lähdimme seuraavaan kohteeseen Noelin kanssa. Nickin piti mennä taas joillekkin asioille jota en nyt muista. Siellä joimme teetä ja juttelimme niitä näitä Noelin kanssa. Kun Nick saapui rupesimme taas hommiin. Noel kiipesi ullakolle vetämään kaapelia (pääasiassa uppoasennusta). Tarkistelimme myös pistorasioita ja valoja ja vaihdon yhden rasian. Juttelimme Noelin kanssa kuntosalilla käymisestä. Noin viiden aikaan Nick lähti heittämään minua kuntosalille. Hommasin salille kuukauden jäsenyyden ja sain opiskelija-alennuksen suomalaisella VR:n opiskelijakortilla. Salin asijakaspalvelija oli oikein ystävällinen. Kuntoilun jälkeen lähdin bussilla takaisin kotiin. Sanoin kuskille että haluan jäädä Sherwood avenuella ja se oli ok. Hän ei tosin minulle maininnut millon olen sen kohdalla joten ajelin sitten Hatfieldiin asti! Onneksi Martin tuli "pelastamaan" minut sieltä autollaan. He olivat kuulemma joutuneet pelastamaan myös muita opiskelijoita jotka ovat olleet heidän luonaan aikasemmin. Söimme kalaa illalliseksi. Martin kuulemma pitää kalasta. Menin hyvissä ajoin nukkumaan.

Tiistai 4.11

Tiistaina olimme töissä Eräässä aika hulppeassa asunnossa St. Albanissa. St. Albans on aikalailla ylemmän keskiluokan aluetta muutenkin. Talot ovat aika kalliita täällä. Jokatapauksessa tehtävänämme oli tutkia kaikki talon sulakeryhmät läpi. Edellinen sähköasentaja oli jättänyt homman kesken. Piti selvittää että mikä sulake menee mihinkin kojeisiin/pistorasioihin ym. Minun hommana oli silloin tällöin käydä tarkistamassa että onko laite päällä, mitata onko pistorasiassa virta samaan aikaan kun Nick tai David oli keskuksella (fuse board) katkomassa sähköjä. Talon isäntä tarjosi meille kahvit/teet. (tämä tapa oli yleinen paikoissa missä kävimme; Isäntä/emäntä yleensä kysyi että juotko kahvia tai teetä ja tarjosi.) En ollut muistaakseni koskaan juonut espressoa aikaisemmin mutta kun hän kysyi "So you like expresso?" vastasin että "yea" vaikka ei minulla ollut tietoa asiasta. No se oli kyllä hyvää. :D Päivällä kävinmme Davidin kanssa syömässä; Nickillä oli jotakin menoa. Ostin pari tonnikalavoileipää ja Dave kyseli minulta aikaisemmasta englannin reissustani. Palasimme takaisin talolle ja tutkimme sulakeryhmiä vielä Daven kanssa. Hän onnistui vähän päästelemään "toimintasavuja". yläkerrassa oli nimittäin pari irrallaan olevaa päättämätöntä, jännitteistä kaapelia. Selvisimme kuitenkin säikähdyksellä. Taisin päivän mittaan vielä fiksailla pari valokytkintä ja juoda vielä kupin espressoa. Siinä viiden jälkeen Nick heitti minut takaisin kotiin.

Maanantai 3.11

Tänään oli ensimmäinen työpäivä. Nick tuli hakemaan minut aamulla vähän yli yhdeksältä. Lähdimme hänen yhdelle työpisteelle hänen pakettiautollaan. Sinne tuli myös hänen työtoverinsa Dave. Minulle ei ollut paljoa hommaa mutta kytkin yhden pistorasian ja autoin siellä täällä. Paikalla oli myös talon emäntä ja putkimies. Kävimme myös monissa muissa kohteissa ja suurin osa niistä oli vain työn kartoitusta/sopimista. Puolen päivän aikaan kävimme syömässä; Nick tarjosi minulle subin Subwayssa. Iltapäivän jälkeen kotimatkalla Nick esitteli minulle kaupunkia.

Sunnuntai 2.11

Pitkän matkan jälkeen olen viimein perillä. Lensin lentokoneella ensin Oulun (Oulunsalon) lentokentältä Helsinkiin ja sieltä sitten Lontooseen. Lentokentältä hetken etsiskelyn jälkeen löysin taksikuskini. Hän ystävällisesti ohjasi minut taksilleen ja lähdimme. Ajomatka kesti noin 40min ja perillä minun täytyi nostaa rahaa se 160 puntaa automaatista koska hänellä ei ollut kortinlukijaa autossa (vaikka muuten tyyrin näköinen mersu olikin :D). Ovella minua tuli vastaan perheen äiti, isä ja kaksi minua vähän nuorempaa poikaa (olivat tosi samannäköisiä vaikka eivät kaksosia olleetkaan). Sitten minulle opastettiin yleiset toimintatavat ja talon eri paikat. Juttelimme niitä näitä ja vanhempi poika näytti minulle tietokone/peli kokoelmaansa joka oli kyllä suurin mitä olen nähnyt. Hän olikin tietokone alalla. Annoin myös tuliaiset perheelle.

Maanantai 27.10

Valmentautumassa koululla.